Kaikki alkaa Taipumuskokeesta (NOU), aikaisintaan 9-kuukauden iässä. Taipumuskokeessa ei jaeta pisteitä, mutta kirjallisen arvostelun saa ja koe arvostellaan hylätty / hyväksytty-periaatteella. Läpäissyt koirakko saa kunniakirjan. Taipumuskoe alkaa aina tuomarin puhuttelulla, jossa kaikki koiranohjaajat ovat kuuntelemassa koiriensa kera. Koirat pidetään kytkettynä. Koira ei saa olla agressiivinen.
Tämän jälkeen suoritetaan vesiosuus, jossa koira noutaa maalta heitetyn vesilinnun vedestä. Seuraava heitto tämän jälkeen tulee veneestä vähän kauemmas. Koiraa sa pitää ns. taipparihihnassa, eli hihna on kietaistu koiran kaulalle. Toisen heiton yhteydessä ammutaan laukaus ilmaan.
Kolmas osio on haku maalta. Tiedossa on, että tietylle alueelle on tippunut riistaa ja ne täytyy saada talteen. Ruudussa on 5 lintua (yleensä lokki/varis). Kuudes lintu heitetään ruutuun koiran nähden ja samalla ammutaan laukaus. Koiran tulisi itsenäisesti löytää riistaa keskimäärin 50 metrin alueelta ja luovuttaa se kauniisti omistajalleen. Koiran työskentelyn tehokkuus määrittää sen, kuinka monta riistaa tulee noutaa. Kolmekkin voi riittää, jos tuomari niin päättää.
Kun kaikki nämä on suoritettu mallikkaasti, pääsee koirakko jäljelle. Se on kanilla vedetty jälki, jonka päässä itse kani on. Ohjaaja ei näe koiran jäljestämistä, maasto valitaan sen verran peitteisestä alueesta. Tuomari on yleensä katsomassa, miten koira reagoi kaniin. Jälki ei ole pitkä (80 metriä) ja melko tuore.
Taipumuskokeen läpäiseminen oikeuttaa osallistumaan NOME-B / NOWT-kokeisiin! Poikkeuksena NOWT NUO (Nuorten) luokka, johon saavat osallistua 9-17 kk ikäiset koirat, joilla ei ole taipumuskoetta suoritettuna.
Nome B:ssä noudetaan kylmää jo aikaisemmin kuollutta riistaa. Alokasluokassa pääosin käytetään lokkeja ja variksia, mutta voidaan käyttää muutakin riistaa, kuten fasaani. Alokasluokassa lisäksi on turkiseläin, jänis, joka tulee koiran itsenäisesti löytää, jos se pääsee jäljelle. Riista monesti monipuolistuu voittajaluokassa, käyttöön otetaan myös tavi ym. riippuen koejärjestäjästä.
Luokkia on kolme: ALO (alokasluokka), AVO (Avoin luokka) ja VOI (Voittajaluokka). Alokasluokasta saa siirtyä avoimeen yhdellä ykköstuloksella ja avoimesta vaaditaan kaksi ykköstulosta ennen voittajaluokkaan siirtymistä. Käyttövalion arvoon vaaditaan kolme ykköstulosta kahdelta eri tuomarilta voittajaluokasta, Käytännön metsästyskokeen suorittamista sekä laatumainintaa H (Hyvä) tai parempi näyttelyistä vähintään 15 kk iässä.
Luokista voi saada tuloksen 0, 3, 2, 1. Mikäli koira epäonnistuu kokeessa, se saa nollan. Kolmonen on palkinto koiralle, joka ei ihan pärjännyt kokeessa ja ykkönen on paras. Alokasluokassa ykköstuloksen saamiseen vaaditaan jäljen suorittaminen hyväksytysti. Koirakko saa aina kokeesta kirjallisen arvostelun. Tuloksissa voi olla myös viiva, jolloin tuomarin mielestä koira olisi voinut jatkaa, mutta ohjaaja keskeyttää koesuorituksen.
Kokeissa jäljitellään metsästystilanteita ja tavoitteena on nähdä koirien toimivan hyvän noutajan tavalla. Koiran tulee olla innokas vesi- sekä maallatyöskentelijä, noutaa riistaa empimättä ja luovuttaa se ohjaajalleen. Koiran tulee olla hyvin ohjattavissa, mutta kyetä myös itsenäiseen työskentelyyn ja riistan paikantamiseen. Koiran tulee sietää hyvin laukauksia ja käsitellä riistaa hyvin.
Koirakoille asetetaan kolmenlaisia tehtäviä, joidenka vaikeusaste riippuu luokasta. On ns. Markkeerauksia, jolloin koiran nähden heitetään lintu ja koira noutaa sen luvan saatuaan. Markkeerausten yhteydessä yleensä äännellään (Kvaak, kvaak) ja ammutaan haulikolla ilmaan. Tämän lisäksi on ns. ohjaustehtäviä jolloin ohjaajalle kerrotaan, missä riista sijaitsee ja ohjaaja ohjaa koiransa riistan tykö. Tällöin ohjaaja saa käyttää pilliä, käsimerkkejä ja sanallisia komentoja. Haussa koiralle osoitetaan alue, jossa riistaa on tiputettu aikaisemmin (koetoimihenkilö on vienyt alueelle lintuja). Koiran tulisi itsenäisesti löytää alueelta riistaa, mutta sille voidaan vielä osoittaa alueen rajoja paremmin. Ohjaaja saa liikkua pienellä matkalla alueen reunalla (n. 10-15 metriä).
Alokasluokassa on myös jälki. Kun koira on suorittanut muut osuudet tuomarin mielestä hyvin, pääsee koira jäljelle. Jälki on aina viimeinen alokaskokeen osa. Kun kaikki koirakot ovat suorittaneet markkeeraukset, haut ja lähetykset ollen riittävän hyviä, ne kutsutaan jäljelle. Jänistä on vedetty maastossa 200 metrin matka ja koiran tulee itsenäisesti löytää jäljen alku, edetä hajujälkeä seuraten ja tuoda jänis takaisin ohjaajalleen. Jäniksen talteensaaminen on tärkeää, koira saa noutaa jäniksen myös vapaalla haulla.
Alokasluokassa koira työskentelee vedessä ja maalla, avoimessa yhä enemmän vedessä ja voittajaluokat pyritään järjestämään vesipainoitteisesti.
Alokasluokassa häiriö on aika vähäistä, mutta koiran tulee olla sosiaalinen, koska paikalla on koehenkilökuntaa (linnunheittäjä, soutaja, ampuja, tuomari, sihteerit ja katsojat). Ylemmissä luokissa häiriö lisääntyy, äännellään mm. sorsapillillä, tehtävät vaihtelevat, matkat pitenevät, maasto hankaloituu, maastossa voi olla kaaveita (esim. sorsankuvia vedessä kellumassa). Koirat voidaan myös laittaa parityöskentelemään (luokat AVO / VOI), jossa voidaan työskennellä kahden koirakon kanssa joko niin, että toinen odottaa tai sitten tehdään yhdessä esimerkiksi markkeerausta ja ohjausta. Voittajaluokassa voidaan riistan sijasta käyttää dameja (Dummy = kankainen noutoesine).
